yksityisenä elinkeinonharjoittajana (liikkeen- tai ammatinharjoittaja)
avoimena yhtiönä
kommandiittiyhtiönä
osakeyhtiönä
osuuskuntana
(ja varsin harvoin) yhdistyksenä.
Yritysmuodon valintaan vaikuttavat mm. seuraavat seikat:
ryhtyykö yrittäjäksi yksinään vai kumppanin kanssa
tarvittavan pääoman määrä ja muu rahoitus
vastuu yrityksen veloista ja velvoitteista
verotukselliset tavoitteet
päätöksenteolle asetetut vaatimukset ja odotukset
perustamisen ja toiminnan aikainen paperisota
Jos yrittäjäksi ryhtyy yksinään, vaihtoehtoja ovat elinkeinonharjoittaja tai (yhden miehen) osakeyhtiö. Myös kommandiittiyhtiötä voi tavallaan pitää yhden henkilön yrityksenä, kun toinen (pakollinen) yhtiömies on äänetön yhtiömies.
Pääoman tarve ei suoranaisesti ratkaise yritysmuotoa. Jos yritykseen on saatava ns. ulkopuolista omaa pääomaa (pääomasijoittajia), kysymykseen tulee lähinnä osakeyhtiö. Toiminimen perustaminen on nykyisin niin helppoa kuin vain on mahdollista. Toiminimen voi perustaa jopa ilmaiseksi, kokonaan netissä. Tällainen palvelu löytyy osoitteesta https://www.ukkopro.fi/toiminimen-perustaminen/
Elinkeinonharjoittajana ja henkilöyhtiön (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) vastuunalaisena yhtiömiehenä yrittäjä vastaa yrityksen veloista myös yksityisomaisuudella. Osakeyhtiössä vastuu rajoittuu osakepääomasijoitukseen, jos yrittäjä ei ole erikseen mennyt takaukseen (kuten on tavallista pankkilainojen osalta). Kirjanpito on taas oma lukunsa. Vaatimukset ovat erilaiset: toiminimen kirjanpito onnistuu yhdenkertaisena, kun taas osakeyhtiön kirjanpidossa on aina oltava tase mukana.
Elinkeinonharjoittajan yrittäjätulo ja henkilöyhtiön tulos jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon. Käytännössä pääomatulo-osuus jää useimmiten varsin pieneksi ja valtaosa yrittäjätulosta on ansiotuloa. Se lisätään yrittäjän mahdollisiin muihin ansiotuloihin ja verotetaan progressiivisesti kuten ns. tavallinen palkkatulo. Osakeyhtiö on verotuksellisesti eri kohde ja sen tulos verotetaan erillään yrittäjän tuloista. Kun osakeyhtiöstä siirretään varoja palkkana tai osinkona yrittäjälle, sovelletaan tähän tuloon ao. verotussäännökiä.
Useamman yhtiömiehen henkilöyhtiössä ja erityisesti osakeyhtiössä päätöksentekoa on säännelty varsin tarkoin lainsäädännössä ja usein edellytetään muotomääräysten noudattamista.
Yrittäjä on toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitolaki ja -asetus muuttuivat 31.12.2001. Uutta lakia sovelletaan tilikausiin, jotka alkavat 1.1.2002 tai sen jälkeen. Lakia voidaan soveltaa jo siihen tilikauteen, joka on kulumassa lain voimaan tullessa. Tilinpäätös on laadittava lain edellyttämällä tavalla neljän (4) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen, liitetiedot ja myös toimintakertomuksen.
Kirjanpidon hoitaminen on usein järkevää antaa tilitoimiston hoidettavaksi. Hyvä kirjanpitäjä vapauttaa resursseja itse yritystoimintaan. Pankin tiliote on tärkeä perusta kirjanpidon laatimiselle. Kuitenkin myös yrittäjän on syytä itse seurata kirjanpitoaan säännöllisesti, sillä vastuu esim. verottajan suuntaan on yleensä yrittäjällä itsellään, osakeyhtiössä hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla.
Tilikausi on 12 kuukautta. Ammatinharjoittajien tilikautena on kalenterivuosi, mutta muiden tilikausi määrätään yhtiösopimuksessa tai -järjestyksessä. Ensimmäinen tilikausi voi poikkeuksellisesti olla enintään 18 kuukautta tai vähemmän kuin 12 kuukautta, samoin liiketoimintaa lopetettaessa tai tilinpäätöksen ajankohtaa muutettaessa.
Laissa on pienille kirjanpitovelvollisille säädetty eräissä asioissa helpotettuja menettelyjä. Näitä helpotuksia lisättiin 31.12.2001 voimaan tulleella kirjanpito- ja tilintarkastuslain muutoksella. Samalla korotettiin pieniä kirjanpitovelvollisia koskevia raja-arvoja. Pienet kirjanpitovelvolliset, joille on annettu tiettyjä helpotuksia, on määritelty seuraavasti:
Jos enintään yksi seuraavista rajoista on ylittynyt:
liikevaihto tai sitä vastaava tuotto 6,25 milj. euroa,
taseen loppusumma 3,125 milj. euroa,
palveluksessa keskimäärin 50 henkilöä.
Pienet kirjanpitovelvolliset voivat laatia ja toimittaa kaupparekisteriin taseensa lyhytmuotoisena ja niille on asetettu jonkin verran suppeammat liitetietovaatimukset kuin suuremmille yrityksille (voivat esim. jättää toimintakertomuksen laatimatta). Lisäksi yritys voi laatia ja lähettää kaupparekisteriin tuloslaskelmansa lyhennettynä ilman keskeisiä liikevaihdon tunnuslukuja. Tuloslaskelman voi laatia lyhennettynä, mikäli enintään kaksi seuraavista ehdoista toteutuu:
Liikevaihto enintään 3,4 milj. euroa.
Taseen loppusumma enintään 1,7 milj. euroa.
Palveluksessa enintään 25 henkilöä.
Toiminimen kirjanpito
Elinkeinonharjoittaja on toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Ammatinharjoittajien kirjanpitovelvollisuutta on kuitenkin kevennetty liikkeenharjoittajien kirjanpitovelvollisuuteen verrattuna. Ammatinharjoittaja, jonka toiminta ei ole yhtä laajaa kuin liikkeenharjoittajien ja perustuu olennaisesti elinkeinonharjoittajan omaan osaamiseen, ei ole velvollinen noudattamaan kahdenkertaista kirjanpitoa. Toiminimen kirjanpitoon on kuitenkin merkittävä tulot, oma käyttö, menot, korot ja verot.
Toiminimen tilikautena on kirjanpitolain mukaan kalenterivuosi. Ammatinharjoittajankin on syytä usein pitää kahdenkertaista kirjanpitoa. Tilinpäätös on laadittava kahden (2) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Ammatinharjoittajan ei tarvitse toimittaa tilinpäätöstietoja kaupparekisteriin. Pidemmälti tietoa toiminimen kirjanpidosta löytyy osoitteesta https://bisnes.fi/toiminimen-kirjanpito/
Henkilöyhtiöiden kirjanpito
Liiketoimintaa harjoittavien henkilöyhtiöiden on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa. Kirjanpidosta huolehtiminen on säädetty vastuunalaisten yhtiömiesten tehtäväksi. Kaikkien vastuunalaisten yhtiömiesten on myös allekirjoitettava tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen. Lain mukaan kirjanpidossa on noudatettava hyvää kirjanpitotapaa.
Henkilöyhtiön on laadittava tilinpäätös neljän (4) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ja toimitettava tilinpäätösasiakirjansa kaupparekisteriin kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, jos kaksi seuraavista kolmesta edellytyksestä täyttyy:
liikevaihto vähintään 6,25 milj. euroa.
taseen loppusumma vähintään 3,125 milj. euroa.
työntekijöiden lukumäärä keskimäärin vähintään 50.
Jos henkilöyhtiössä yhtiömiehenä on osakeyhtiö, tilinpäätös on toimitettava kaupparekisteriin. Säännös koskee sitä tilikautta, joka alkaa 1.1.2002 tai sen jälkeen. Säännöstä voi myös soveltaa jo siltä tilikaudelta, joka on kulumassa.
Osakeyhtiön kirjanpito
Osakeyhtiön kirjanpidolle, tilintarkastukselle ja tilinpäätökselle ja sen julkistamiselle on lainsäädännöllä asetettu monia vaatimuksia. Myös osakeyhtiössä on noudatettava kahdenkertaista kirjanpitoa. Yhtiölle on aina valittava tilintarkastajat (vähintään yksi varsinainen ja hänelle varamies) ja toimitettava tilintarkastus. Tilintarkastajat valitaan yhtiökokouksessa. Tilintarkastuksesta on säädetty erillinen tilintarkastuslaki. Osakeyhtiön tilinpäätös käsittää tuloslaskelman, taseen, liitetiedot ja toimintakertomuksen.
Osakeyhtiölain 11 lukuun on otettu yksityiskohtaisia määräyksiä osakeyhtiöiden kirjanpidosta. Nämä täydentävät kirjanpitolainsäädäntöä. Osakeyhtiön tilikausi tulee määrätä yhtiöjärjestyksessä. Osakeyhtiön tilinpäätösasiakirjat on toimitettava kaupparekisteriin kahden (2) kuukauden kuluessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta. Yhtiön on pidettävä tilinpäätöspäätösasiakirjat kaikkien nähtävänä kahden (2) viikon kuluessa tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta, kunnes tilinpäätösasiakirjat on kaupparekisteriin tehdyn ilmoituksen nojalla rekisteröity.
Kirjanpito- ja tilintarkastuslain muutoksella pienille osakeyhtiöille asetettuja liitetietovaatimuksia supistettiin. Käytännössä myös jatkossa kaikki osakeyhtiöt ovat velvollisia toimittamaan tilinpäätösasiakirjat kaupparekisteriin, mutta pieni osakeyhtiö voi jättää toimintakertomuksen laatimatta, jos se esittää tilinpäätöksen liitetiedoissa toimintakertomukseen sisällytettävät tiedot. Pieni osakeyhtiö voi myös laatia lyhennetyn taseen sekä lyhennetyn tuloslaskelman, jos edellä mainitut raja-arvot alittuvat ( ks. pieni kirjanpitovelvollinen ja lyhennetty tuloslaskelma).
Tilinpäätöksen julkistamisvelvollisuus
Seuraavien yritysten tulee toimittaa tilinpäätösasiakirjat kaupparekisteriin:
kaikkien osakeyhtiöiden koosta riippumatta,
osuuskunnan, keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen,
henkilöyhtiön, jonka vastuunalaisena yhtiömiehenä on osakeyhtiö,
muun kirjanpitovelvollisen, kuten avoimen- ja kommandiittiyhtiön, jos niiden kohdalla täyttyy kaksi seuraavista ehdoista:
Oikeuslaitoksen Internet-sivut on avattu. Sivuilla on monipuolista tietoa Suomen oikeuslaitoksesta suomeksi ja ruotsiksi. Oikeuslaitoksen sivuilla kuvataan tuomioistuinten, syyttäjälaitoksen, oikeusavun ja ulosoton toimintaa. Sivuilla on kuvattu yleisellä tasolla muun muassa mitä asioita virastoissa hoidetaan, miten asiat etenevät ja miten ratkaisuihin voi hakea muutosta. Sivuilta löytyy myös linkkejä valtion säädöstietopankkiin Finlexiin, joka on maksuton, kaikille avoin palvelu Internetissä.
Oikeus.fi-sivut on rakennettu tavallisen kansalaisen näkökulmasta mahdollisimman helppokäyttöisiksi. Käyttöä helpottaa myös laaja aakkosellinen hakemisto, johon on koottu kaikkien oikeuslaitoksen osa-alueiden hakusanat. Tiedonhakijan ei siis tarvitse tietää mille virastolle asia kuuluu. Sivuilta löytyvät myös oikeuslaitoksen virastojen ajantasaiset yhteystiedot.
Koska sivuilla on keskitytty yleisten tietojen antamiseen oikeuslaitoksen toiminnasta, pelkästään näiden tietojen perusteella ei välttämättä voi huolehtia oikeudellisista asioista esimerkiksi tuomioistuimissa. Ulkopuolisen avun hankkiminen on usein tarpeen, koska monet oikeudelliset asiat ovat monimutkaisia. Mahdollisuutta saada julkista oikeusapua on käsitelty sivujen Oikeusapu-osuudessa. Lisätietoja voi kysyä myös oikeusaputoimistoista.
Myös lomakkeita tarjolla
Oikeus.fi-palvelusta on saatavilla yleisesti oikeudellisessa asioinnissa tarvittavia lomakkeita. Lomakkeet voi täyttää valmiiksi tietokoneen näytöllä tai tulostaa ja täyttää käsin. Uusia lomakkeita liitetään sivuille tarpeen mukaan.
Tällä hetkellä palvelussa on seuraavat lomakkeet: kiinteistöasioiden hakemuslomakkeet ohjeineen, velkajärjestelyhakemus ja maksuohjelma, pyyntö lähestymiskiellon määräämiseksi yhteystietolomakkeineen, maksuttoman oikeudenkäynnin ja oikeusavun hakemuslomake ja siihen liittyvä hakijan selvityslomake sekä kolme erilaista ulosoton täytäntöönpanohakemusta.
Oikeuslaitosyksiköiden omat Internet-sivut
Tuomioistuimet, syyttäjäyksiköt, oikeusaputoimistot ja ulosottoyksiköt suunnittelevat parhaillaan omia sivujaan, joita julkaistaan sitä mukaa kuin niitä valmistuu. Virastojen omilla sivuilla kuvataan kunkin yksikön erityispiirteitä, esimerkiksi toiminta-aluetta, sijaintia ja toimitiloja. Yleiset ja yhteiset asiat esitellään nyt avatuissa sivujen yhteisissä osissa.
Verohallituksen sivuilta löytyy veroprosenttilaskuri, joka on päivitetty vuoden 2018 mukaiseksi. Laskurin avulla palkansaajat ja opiskelijat voivat arvioida kannattaako verokortin pidätysprosenttiin hakea muutosta. Verohallituksen sivuilta löytyy myös tietoa eurosta niin tavallisen kansalaisen kuin yrittäjänkin kannalta. Lisätiedot: https://www.vero.fi/
Yritys- ja yhteisötietolaki on uusi laki, jota sovelletaan yrityksiä ja yhteisöjä koskevien tunnusten antamiseen ja käyttöön sekä niitä koskevien tunniste- ja perustietojen ilmoittamiseen, keräämiseen ja tallentamiseen Patentti- ja rekisterihallituksen ja Verohallituksen yhteisesti ylläpitämään yhteisötietojärjestelmään (YTJ).
Uuden lain mukaan yritykset ja yhteisöt yksilöidään yhtenäisellä tunnusjärjestelmällä. Rekisteröintivaiheessa yritykselle tai yhteisölle annetaan vain yksi tunnus, Y-tunnus-, joka on sen tunniste koko yrityksen tai yhteisön elinajan. Tunnus on sama kuin nykyinen LY-tunnus. Siinä on 7 numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki.
Uusi laki mahdollistaa sen, että yritykset ja yhteisöt voivat antaa yhdellä ilmoituksella kaikki muutostiedot usealle viranomaiselle. Yhteinen ilmoitus voidaan tehdä joko Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämiin kauppa- tai säätiörekisteriin sekä verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekistereihin.
Uusi laki luo myös perusteet sähköisen ilmoitusmenettelyn kehittämiseen.
Veroehdotusten tarkistusaika lähestyy. Verottajalta tulee kolmelle miljoonalle suomalaiselle postia lähiviikkoina. Muutokset veroehdotukseen on palautettava 19. kesäkuuta mennessä. Yhä useampi joutuu palauttamaan veroehdotuksen korjattuna. Yleisimmin muutokset koskevat myynti- ja pääomatuloja, tulonhankkimismenoja, työmatkakuluja sekä kotitalousvähennystä. Veroehdotus kannattaa tarkistaa silloinkin, kun luvassa näyttäisi olevan palautuksia. Kyse on todellakin vasta verottajan ehdotuksesta, josta puuttuvat esimerkiksi työmatkavähennykset. Huolellisuudella veroehdotuksen tarkistamisessa voi säästää tuhansien eurojen turhat verot. Veronmaksajain Keskusliitto tarjoaa taas kaikille veroehdotuksen täyttäjille apua ja vinkkejä internetissä osoitteessa: http://www.veronmaksajat.fi/
Uuden asetuksen mukaan toimeentulotuen lisäosan maksamisen perusteena olevana erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Lasten harrastusten tukemisesta toimeentulotuen lisäosalla päättävät kunnat.
Osa kunnista on jo tähän mennessä tukenut jonkin verran lasten harrastuksia. Huhtikuun alusta tulee voimaan myös muutos, joka koskee ehkäisevän toimeentulotuen maksamista. Sitä maksetaan henkilön tai perheen sosiaalisen turvallisuuden ja omatoimisen suoriutumisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä vähentämään pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Tyypillinen esimerkki voisi olla tilanne, jossa perhettä uhkaa häätö maksamattomien vuokrarästien vuoksi.
Ehkäisevään tukeen hakijalla ei ole samanlaista subjektiivista oikeutta kuin varsinaiseen toimeentulotukeen, vaan siitä päättävät kunnat. Ehkäisevää tukea on voitu maksaa jo ennen asetuksen muutosta, mutta monet kunnat ovat suhtautuneet hyvin tiukasti harkinnanvaraisen tuen maksamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on halunnut korostaa tuen maksamisen mahdollisuutta kirjaamalla sen lakiin. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että toimeentulotuen täydennyksistä aiheutuu tänä vuonna lisäkustannuksia.
Yli 30 vuotta voimassa ollut työsopimuslaki uudistuu kokonaisuudessaan. Uudessa laissa parannetaan mm. lyhytkestoisissa työsuhteissa työtä tekevien työntekijöiden asemaa, täsmennetään yleissitovuusjärjestelmää ja selkiytetään työsuhdeturvaan liittyviä säännöksiä. Uudessa laissa on otettu huomioon myös Suomen kansainväliset velvoitteet ja EU-direktiivit.
Uuden lain mukaan työsuhteisiin sovellettavat vähimmäisehdot määräytyvät edelleen yleissitovan työehtosopimuksen mukaan. Työnantajan on noudatettava vähintään näitä ehtoja. Valtioneuvoston nimittämä erillinen lautakunta vahvistaa, mitä työehtosopimuksia on pidettävä yleissitovina. Päätökset julkaistaan erillisessä normirekisterissä ja ne ovat maksutta saatavissa Internetistä.
Uusi laki lähentää toistaiseksi voimassa olevien ja määräaikaisten työsuhteiden ehtoja. Laissa velvoitetaan työnantaja ottamaan huomioon palveluksessaan olevat osa-aikaiset ja määräaikaiset työntekijät siten, että myös heille on ilmoitettava vapautuvista ja avoimista työpaikoista. Uutta työvoimaa palkatessaan työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen.
Uudessa laissa irtisanomisajat lyhenevät lyhyissä työsuhteissa ja pitenevät pitkissä työsuhteissa. Jos työsuhde on jatkunut 12 vuotta, työnantajan irtisanomisaika on 6 kuukautta.
Myös työsuhteen irtisanomis- ja purkamisperusteita selkiytetään ja täsmennetään. Kaikkien irtisanomisperusteiden tulee olla asiallisia ja painavia ja työsuhteen saa purkaa vain painavista syistä. Laissa säädetään erikseen työntekijään ja työnantajaan liittyvistä irtisanomisperusteista.
Uuden lain mukaan perusteettomasta työsuhteen päättämisestä työnantajan on maksettava työntekijälle vähintään 3 kuukauden ja enintään 24 kuukauden palkka.
Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun perusteettomasta työsuhteen päättämisestä maksettava korvaus voi olla enintään 30 kuukauden palkka.
Vähimmäiskorvausmäärää ei kuitenkaan sovelleta, jos työsopimus on irtisanottu tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä tai silloin, kun työnantaja purkaa työsopimuksen ilman laissa määriteltyä erittäin painavaa syytä, jos irtisanomisperuste on olemassa.
Uudessa laissa on säädetty myös työntekijän oikeudesta valita edustajakseen luottamusvaltuutettu silloin, kun työntekijöille ei työehtosopimuksen perusteella ole valittu luottamusmiestä.
Jokaiseen 15 TE -keskukseen on nimetty naisyritysneuvoja. Naisyritysneuvojaverkosto on perustettu vastaamaan naisyrittäjien toiveita. Suuri osa yrittäjiksi aikovista naisista haluaa keskustelukumppanikseen ja neuvonantajakseen naisen, mutta aikaisemmin tällaista verkostoa ei ole ollut käytettävissä. Uuden verkoston toivotaan helpottavan naisten yrittäjäksi ryhtymistä. Selvitysten mukaan naisten kynnys ryhtyä yrittäjäksi on korkeampi kuin miesten.
Uudet yritysneuvojat tulevat paitsi neuvomaan ja tukemaan naisyrittäjiä myöskin verkottamaan sekä alueellisia että eri alueiden välisiä ja valtakunnallisesti toimivia, naisyrittäjyyttä edistäviä tahoja.
Lisäksi he edistävät hyvien käytäntöjen levittämistä tukevia tapahtumia uusien, yrittäjyyteen aktivoivien toimintatapojen ja mallien kehittämiseksi. Tällä toiminnalla on kiinteät yhteydet myös EU:n tasolla tehtävään yhteistyöhön.
Naisyrittäjyyden edistäminen on yksi osa-alue viime vuoden alussa käynnistyneessä hallitusohjelman mukaisessa yrittäjyyshankkeessa. KTM:n vetämä hanke sisältää konkreettisia toimenpiteitä yrittäjyyden esteiden poistamiseksi. Hanke päättyy tämän vuoden lopussa.